Mar­ras­kui­sis­sa kong­res­sin puo­li­vä­li­vaa­leis­sa mi­ta­taan epä­suo­ras­ti kan­sa­lais­ten luot­ta­mus­ta pre­si­dent­tiin

Vaa­li­mai­nok­set reu­nus­ti­vat tei­den var­sia hei­nä­kuus­sa Yh­dys­val­to­jen Ari­zo­nas­sa. Kong­res­sin vä­li­vaa­leis­sa 6. mar­ras­kuu­ta va­li­taan ala­huo­neen edus­ta­jat ja kol­man­nes se­naat­to­reis­ta ylä­huo­nee­seen eli se­naat­tiin. Re­pub­li­kaa­neil­la on mo­lem­mis­sa enem­mis­tö.

Kol­mes­ta elä­köi­ty­väs­tä re­pub­li­kaa­ni­se­naat­to­reis­ta yk­si on Ari­zo­nas­ta. Vaa­leis­sa mi­ta­taan epä­suo­ras­ti kan­sa­lais­ten luot­ta­mus­ta pre­si­dent­tiDo­nald Trum­piin, ja paik­ka­ja­on muu­tos voi vai­kut­taa Trum­pin val­ta-ase­maan sekä maan po­li­tiik­kaan.

Ari­zo­nan ete­läi­nen ra­ja­naa­pu­ri on Mek­si­ko, jos­ta moni pyr­kii ra­jan yli, lu­val­la tai il­man. Län­si­naa­pu­ri­na on Ka­li­for­nia. Ari­zo­nas­sa Mek­si­kon muu­ri saa kan­na­tus­ta, Ka­li­for­ni­as­sa taas ha­lut­tai­siin ir­taan­tua Yh­dys­val­lois­ta.

Muut osa­val­ti­ot mak­sa­vat osal­taan Ka­li­for­ni­an vel­ka­taak­kaa, jo­ten sen it­se­näis­ty­mi­nen saa mo­nil­ta tu­kea. Ari­zo­nas­sa vit­sail­laan, et­tä muu­ri tu­li­si ulot­taa Ka­li­for­ni­aan as­ti, jot­ta lait­to­mien maa­han­muut­ta­jien li­säk­si li­be­raa­lit ka­li­for­ni­a­lai­set py­syi­si­vät ra­jan ta­ka­na.

Kaik­kia vit­si ei nau­ra­ta. Ki­reä po­liit­ti­nen il­ma­pii­ri on kä­sin kos­ke­tel­ta­vis­sa. 

Minnesotasta Tuc­so­niin muut­ta­neel­la Ge­or­ge Gro­vel­la on pit­kä ko­ke­mus po­liit­ti­ses­ta kam­pan­ja­työs­tä sekä re­pub­li­kaa­nien et­tä de­mok­raat­tien kans­sa. Grove on re­pub­li­kaa­ni ja kan­nat­taa Trum­pia. Hän tu­kee aseen­kan­to-oi­keut­ta ja kri­ti­soi Poh­jois-Ame­ri­kan va­paa­kaup­pa­so­pi­mus­ta NAF­TAa.

Gro­ven mu­kaan suu­ri osa po­lii­ti­kois­ta ei ole ai­koi­hin edus­ta­nut ää­nes­tä­jiä, vaan kes­kit­ty­nyt oman val­tan­sa säi­lyt­tä­mi­seen. Tämä on ai­heut­ta­nut epä­luot­ta­mus­ta ja ol­lut iso syy eri­mie­li­syyk­sien kas­vuun. Maa­ta hal­lit­see pie­ni, ri­kas eliit­ti, jol­la ei ole kon­tak­tia kan­saan.

Grove ke­huu re­pub­li­kaa­nip­re­si­dent­ti Ro­nald Re­a­ga­nia, jon­ka kam­pan­jas­sa hän oli ai­koi­naan mu­ka­na: ”1970- ja 80-lu­vuil­la po­lii­ti­kot vie­lä pal­ve­li­vat ää­nes­tä­jiä. Ny­ky­ään kyse on ra­has­ta ja kont­rol­lis­ta. Kont­rol­loit ih­mi­siä, kun kont­rol­loit ra­haa. Kun kont­rol­loit ter­veys­pal­ve­lu­ja, kont­rol­loit sa­mal­la ra­haa ja ih­mi­siä”, Grove sa­noo.

Vaaleissa raha, tai sen puu­te, rat­kai­see. Lob­ba­rit saat­ta­vat lyö­dä pöy­tään ison sum­man pal­ve­lus­ta vas­taan. Gro­ven nä­ke­myk­sen mu­kaan Trump ei ole riip­pu­vai­nen mui­den ra­has­ta, jo­ten hän­tä ei voi os­taa. Hillary Clinton puo­les­taan on esi­merk­ki va­kiin­tu­nees­ta val­las­ta. Kan­sa kyl­läs­tyi ja näyt­ti voi­man­sa.

Po­li­tii­kan kon­ka­ri ei läh­de en­na­koi­maan puo­li­vä­li­vaa­lien tu­los­ta. ”Voi käy­dä kum­min päin ta­han­sa, mut­ta toi­von re­pub­li­kaa­nien voit­toa. De­mok­raa­tit vie­vät maa­ta so­si­a­lis­miin. Maas­sa on hen­ki­nen si­säl­lis­so­ta. Monet re­pub­li­kaa­nit tu­ke­vat Trum­pia, kos­ka ko­ke­vat de­mok­raat­tien tu­ho­a­van maan ar­vo­pe­rus­tan.

Min­ne­so­ta­lai­sel­le Beth Ad­ding­to­nil­le kon­ser­va­tii­vi­set ar­vot ovat tär­kei­tä, ja hän puo­lus­taa Trum­pia:

”Hän on me­di­an ham­pais­sa. On ero­tet­ta­va Trum­pin teot hä­nen per­soo­nas­taan. Hän on muut­tu­nut mal­til­li­sem­mak­si, teh­nyt hy­vää ku­lis­sien ta­ka­na ja ol­lut oi­ke­as­sa ar­vos­tel­les­saan Clin­to­nia ja [Ba­rack] Oba­maa”.

Maan po­liit­tis­ta il­ma­pii­riä ku­vaa se, et­tei­vät kaik­ki haas­ta­tel­ta­vat ha­lua ni­me­ään jul­kais­ta­vak­si ju­tun yh­tey­des­sä. Po­li­tii­kan ny­ky­ti­la on mo­nel­le ai­hee­na ar­ka. So­vun säi­lyt­tä­mi­sek­si ys­tä­vät tai per­heen­jä­se­net ei­vät vält­tä­mät­tä puhu kes­ke­nään po­li­tii­kas­ta, vaan ai­no­as­taan sa­moin ajat­te­le­vien seu­ras­sa.

Ari­zo­nan pai­kal­lis­de­mok­raat­tien pu­heen­joh­ta­ja, joka ei ha­lua kom­men­toi­da asi­aa omal­la ni­mel­lään, to­te­aa: ”Trum­pin po­li­tiik­ka on ra­sis­tis­ta ja hä­pe­äl­lis­tä. Lait­to­mi­a­kin maa­han­tu­li­joi­ta tu­li­si koh­del­la in­hi­mil­li­ses­ti. Muu­ri on nolo ja ty­pe­rä han­ke. Trum­pin vaa­li­tä­ky, jota Mek­si­kol­la ei tie­ten­kään ole va­raa mak­saa.”

Vas­tak­kai­sen nä­ke­myk­sen mu­kaan lait­to­mat maa­han­tu­li­jat tuo­vat mu­ka­naan ri­kol­li­suut­ta ja huu­mei­ta: ”Hei­dät on py­säy­tet­tä­vä ja muu­ri toi­mii, Yu­ma esi­merk­ki­nä. Kat­so ym­pä­ril­le­si, tääl­lä on iso mää­rä pa­pe­rit­to­mia ra­jan ta­kaa tul­lei­ta. He vie­vät ame­rik­ka­lai­sil­ta työ­pai­kat”, sa­noo re­pub­li­kaa­ni, joka ei ha­lua ni­me­ään jul­ki­suu­teen.

Eri asia on se, ot­tai­si­vat­ko ame­rik­ka­lai­set it­se nämä työt vas­taan. Heil­lä saat­taa ol­la ko­ti­a­pu­na sii­vouk­ses­sa tai pi­han kun­nos­tuk­ses­sa ky­sei­siä hen­ki­löi­tä. Niis­sä töis­sä, jot­ka ei­vät it­selle mais­tu. 

Laki, joka ta­kaa kai­kil­le maas­sa syn­ty­neil­le kan­sal­li­suu­den, ai­heut­taa tyy­ty­mät­tö­myyt­tä. ”Tän­ne on tul­tu muis­ta val­ti­ois­ta sik­si, et­tä lap­si on syn­ty­mäs­sä. Se on ol­lut lä­hes muo­ti-il­miö myös rik­kait­ten ul­ko­maa­lais­ten kes­kuu­des­sa”, puus­kah­taa eräs Ka­li­for­ni­as­sa asu­va re­pub­li­kaa­ni.

”Ka­li­for­ni­an li­be­raa­lit an­tai­si­vat lait­to­mas­ti maa­han tul­leil­le ää­nes­ty­soi­keu­den. He ei­vät ym­mär­rä, mi­hin se joh­tai­si.”

Vit­si muu­ris­ta Ka­li­for­ni­an ra­jal­le ei to­del­la­kaan ole kai­kil­le vit­si. Nä­ke­myk­set sii­tä, mikä on oi­kein tai vää­rin, tai mitä asi­oil­le tu­li­si teh­dä, ero­a­vat de­mok­raat­tien ja re­pub­li­kaa­nien vä­lil­lä kuin yö ja päi­vä.

Mikä eheyt­täi­si kan­san? 

Nicholas Ottemilla ei ole puo­lu­e­kan­taa, mut­ta hän ker­too ar­vo­maa­il­man­sa muut­tu­neen iän myö­tä kon­ser­va­tii­vi­sem­paan suun­taan. Ame­rik­ka­lai­nen po­li­tiik­ka ja sen­saa­ti­on­ha­kui­nen me­dia ovat hä­nes­tä tur­haut­ta­via.

Ot­tem ei aio ää­nes­tää, mut­ta toi­voo, et­tei Trum­pia va­lit­tai­si jat­ko­kau­del­le. Hän poh­tii, mi­ten ha­jaan­tu­nut kan­sa voi­si ehey­tyä: ”Ul­koi­nen uh­ka ei enää yh­dis­tä ame­rik­ka­lai­sia. Kan­san yh­dis­tä­mi­nen vaa­ti­si jo­tain muu­ta. ” 

Yhdistäisikö uu­si val­ta­puo­lue kan­sa­lai­sia?Ross Pe­rot pe­rus­ti re­for­mi­puo­lu­een vuon­na 1995. Do­nald Trump oli sen jä­sen, täh­täi­me­nään pre­si­dent­tieh­dok­kuus. Hän luo­pui kam­pan­jas­taan vuon­na 2000, kos­ka koki, et­tei puo­lue ky­en­nyt voit­ta­maan vaa­le­ja. Kak­si­puo­lu­e­jär­jes­tel­mä te­kee vai­ke­ak­si uu­sien puo­lu­ei­den me­nes­ty­mi­sen.

Po­li­tii­kas­ta on tul­lut vai­kea pu­hee­nai­he ame­rik­ka­lai­sil­le, jopa per­hei­den si­säl­lä. Kah­den val­ta­puo­lu­een ää­nek­käät ää­ri­lai­dat hal­lit­se­vat po­liit­tis­ta il­ma­pii­riä. Näi­den vä­lis­sä on sil­ti mal­til­li­sem­pi jouk­ko, joka ei sovi kum­paan­kaan lei­riin.

Me­dia ja Trump ruok­ki­vat toi­nen tois­taan, jo­ten Trump jat­kaa uu­tis­ten ja ih­mis­ten yk­kös­pu­hee­nai­hee­na. Hil­la­ry Clin­ton­kin on jäl­leen ak­ti­voi­tu­nut de­mok­raat­tien puo­les­ta­pu­hu­ja­na. Vä­li­vaa­leis­sa var­maa on vain se, et­tä vas­tak­kai­na­set­te­lu jat­kuu.