Jokainen meistä kohtaa arjessaan asioita, jotka liittyvät suoraan tai epäsuorasti kansainväliseen politiikkaan ja sen seurauksiin. Rauhallisina aikoina emme tule kuitenkaan ajatelleeksemme tätä. Koemme, etteivät ne kosketa meitä yhtä läheltä. Käytännön esimerkkejä ovat taloudelliset pakotteet, maahanmuuton ongelmat, vaaleihin vaikuttaminen, ääriliikkeiden voimistuminen, arvojemme kyseenalaistaminen, valeuutiset. Kyllä ne meitä koskettavat. Varsinkin, kun ne tulevat konkreettisesti lähelle. Viimeisten kuukausien ja viikkojen seksuaalirikokset Oulussa ja Helsingissä ovat järkyttäneet suomalaisia. Teot ovat törkeitä ja tuomittavia.  

Alaikäisiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat aina, tekijän kansalaisuudesta riippumatta, tuomittavia. Nämä tapahtumat ovat myös esimerkkejä siitä, miten kansainvälisen politiikan ongelmat vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteemme. Päättäjillä on mietittävää: mistä tietää varmuudella, onko joku todella turvapaikan tarpeessa? Mitä tehdä, jos tämä aiheuttaa hätää ja turvattomuutta muille? Miten ohjaavat kansainväliset säännöt ja sopimukset? Voiko niitä muuttaa, miten nopeasti ja millä seurauksella? Miten estää syyttömien turvapaikanhakijoiden niputtaminen yhteen rikollisten kanssa sekä vastakkainasettelun kasvu? Ennen kaikkea – miten taata kansalaisten turvallisuus ja koskemattomuus?

Nykypäivänä rauhan ja sodan käsitteet ovat muuttuneet ja monimutkaistuneet. Selkeästi joko rauhan tai sodan sijaan puhutaan nykyään myös välimuodoista, sillä perinteisen rauhan käsitteen aikana tapahtuu asioita, joita voidaan kutsua kyber-, hybridi- tai informaatiosodankäynneiksi. Näihin kuuluvat sähköisen yhteiskunnan turvallisuusuhat, sodankäynnin erilaiset epäsuorat tai suorat muodot asevoiman käytöstä taloudellisiin tai rikollisiin toimintoihin, iskuja tietoverkkoihin, propagandan tai valheellisen tiedon jakaminen sosiaalisen median kautta. Rikollinen toiminta, lasten ja nuorten houkuttelu verkon kautta, ovat näihin liittyvä ilmiö. Ongelma, jota ei valitettavasti ole helppoa ratkaista. 

Erilaiset sodankäynnin muodot ja turvallisuusuhat voivat kuulostaa vierailta ja hämmentäviltä, mutta ne ovat arkipäivää globaalissa, digitalisoituneessa ympäristössä, jossa elämme. Siksi tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta ja erityisosaamista.

Suomi hyötyy kokonaisvaltaisesta omasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, sekä kansainvälisestä yhteistyöstä, sillä globaaleja ongelmia ja turvallisuusuhkia, kuten ilmastonmuutos, terrorismi tai kyberuhat, ei kyetä ratkomaan pelkästään omin voimin. Turvallisuus on hyvinvointimme peruskivi.