Piilokorruptio kuntasektorin riippakivenä

(Julkaistu Turun Tienoossa 12.12.2013)

Suomen sijoitus julkisella sektorilla havaitun korruption kansainvälisessä vertailussa (Corruption Perceptions Index) vuonna 2013 oli hyvä, mutta heikompi kuin vuotta aiemmin. Noin puolet suomalaisista arvioi poliittisten puolueiden sekä liike-elämän olevan joko melko tai erittäin korruptoitunutta.

Yleisesti korruptiolla tarkoitetaan julkisten varojen väärinkäyttöä, päämääränä yksityinen etu. Rakenteellinen piilokorruptio on yksi korruption muodoista. Kansankielellä puhutaan usein hyvä veli –verkostosta, joka on Suomessa suurin ja laajalle levinnyt korruptiomuoto, jossa valta-asemia käytetään väärin joko omaksi tai taustayhteisön hyväksi. Piilokorruptio ei näy välttämättä ulospäin, sillä verkostoon kuuluvat hoitavat esteellisyysongelmat toistensa puolesta, eivätkä annetut/saadut etuudet ole helposti havaittavissa. Henkilö jolla ei ole suoraa kytköstä, asetetaan määrättyyn tehtävään tai asemaan verkoston etujen suorittamiseksi. Piilokorruptiossa epäeettiset asiat salataan ja lojaalisuus pitää verkoston koossa. Tehdään vastavuoroisia palveluksia, jolloin kiitollisuudenvelkaa sekä syntyy että maksetaan.

Keskusrikospoliisin korruptioon erikoistuneen komisarion mukaan Suomessa rakenteellista piilokorruptiota esiintyy etenkin kuntasektorilla, jossa keskenään tutut henkilöt ovat mukana prosessissa alusta loppuun asti: valmistelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa ja lopullisten hyötyjen jaossa. Tutkimustulosten perusteella piilokorruptiota tapahtuu eniten kaavoituksessa, rakentamisessa ja julkisissa hankinnoissa. Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa urakat tai ostopalvelut voivat olla hinnoiteltu väärin. Toisinaan perustetaan enemmän tai vähemmän tärkeitä hankkeita, jotta saadaan tilaisuus tehdä ”yhteistyötä” ja siten saavuttaa verkoston jäsenille etuuksia. Yhteistyön nimissä tehty liiketoiminta sementoi saman piirin yhä vahvemmin vallan ja talouden rakenteisiin ja vaarantaa terveen kilpailun. Valta-asemat pyritään säilyttämään verkoston jäsenten keskuudessa, koska siten myös liiketoiminta saadaan pysymään samoissa käsissä.

Eräissä maissa on hyvin tuloksin panostettu toimiin julkisen sektorin korruption vähentämiseksi, Suomessa asialle on kuitenkin tehty varsin vähän. Läpinäkyvyyttä on lisättävä, väärinkäytökset nostettava esiin sekä korruption vastainen toimintaohjelma otettava käyttöön myös Suomen kuntasektorilla.

Annina Ruottu

Liedon kunnanvaltuutettu