Laittoman ja laillisen raja

Tartun tällä kertaa globaaliin, vakavaan asiaan. Panama-paperit, eli tietovuoto veroparatiisijärjestelyistä kuohuttaa maailmaa. Niihin liitettyjä politiikan ja liike-elämän kansainvälisiä nimiä on julkistettu.

Myös Suomessa on reagoitu voimakkaasti tapahtumiin. Arjessa sinnittelevän kansalaisen on vaikea hyväksyä ja ymmärtää, miten tällainen on mahdollista? Eikö laki ole sama kaikille?

Yhtiön perustaminen veroparatiisiin ei ole laitonta. Laittoman raja tulee vastaan silloin, jos toimija ei ilmoita tuloja kotimaansa verottajalle tai yhtiötä käytetään rikolliseen toimintaan.
Laillinen ei silti aina ole sama kuin eettisesti oikein. On kyselty, eikö ahneudella ole rajoja?

Yhdysvalloissa on esitetty laskelmia, miten muualle valuneilla verovaroilla olisi voitu parantaa yhteiskunnan heikompien asemaa.

Korruptiossa laillisen ja laittoman raja on häilyvä. Korruptiolla tarkoitetaan yleensä julkisten varojen väärinkäyttöä, päämääränä yksityinen etu. Rakenteellinen piilokorruptio on yksi korruption muodoista, siinä valta-asemaa käytetään väärin joko omaksi tai taustayhteisön hyväksi.

Piilokorruptio ei näy välttämättä ulospäin, sillä verkostoon kuuluvat hoitavat esteellisyysongelmat toistensa puolesta, eivätkä etuudet ole helposti havaittavissa. Henkilö, jolla ei ole suoraa kytköstä, asetetaan määrättyyn tehtävään tai asemaan verkoston etujen suorittamiseksi. Piilokorruptiossa epäeettiset asiat salataan ja lojaalisuus pitää verkoston koossa. Tehdään vastavuoroisia palveluksia, jolloin kiitollisuudenvelkaa sekä syntyy että maksetaan.

Kuten Panama-papereissakin, korruptiotapauksissa on usein mukana poliitikkoja ja yritysmaailman edustajia, mutta myös muita vallan edustajia ja käyttäjiä. Toisinaan nämä perustavat enemmän tai vähemmän tärkeitä hankkeita, jotta saadaan tilaisuus tehdä ”yhteistyötä” ja siten saavuttaa verkoston jäsenille etuuksia. Yhteistyön nimissä tehty liiketoiminta kytkee saman piirin yhä vahvemmin vallan ja talouden rakenteisiin. Valta pyritään säilyttämään verkoston jäsenten keskuudessa, koska siten myös liiketoiminta saadaan pysymään samoissa käsissä.

On selvää, että vastaavanlaiset tapaukset vähentävät ihmisten luottamusta yhteiskuntaan.
Yksi räikeimmistä esimerkeistä vallan väärinkäyttöön liittyen, on kansainvälistä korruptiota tarkkailevan organisaation, Transparency Internationalin Chilen osaston puheenjohtajan epäillyt kytkökset veroparatiisijärjestelyihin.

Laittoman ja laillisen raja on ehkä ollut häilyvä, mutta epäilemättä tarkasti tiedossa.

Annina Ruottu